Sääntömääräinen syyskokous

Turun yliopiston henkilökuntayhdistys TYHY ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 12.10.2016. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2017. Hallitukseen valittiin kahdeksi vuodeksi Minna Ketola, Kati Eteläkoski, Erkki Satopää ja Heli Törmänen. Yhdeksi vuodeksi hallituksesta eronneen Jari Tattarin tilalle valittiin järjestelmäasiantuntija Miikka Kairinen IT-palveluista – hienoa, että saadaan uusia toimijoita mukaan! Hallituksessa jatkavat yhden vuoden myös Leena Henderson, Sanna Kuusjärvi ja Airi Siltala. Varajäseniksi vuodelle 2017 valittiin Anneli Lehtimäki ja Anne Saarenpää. Toiminnantarkastajina jatkavat Tilitoimisto Kaikumäeltä Pekka Häkli varamiehenään Toni Koivu sekä yhdistyksestä Tarja Virta varamiehenä Pia Tahvanainen.

Kokouksessa päätettiin ammattialavaliokuntien määräksi 5: ATK, hallinto ja toimisto, kirjasto, laboratorio sekä tekniset ja muut. Lisäksi päätettiin, että ammattialojen luottamusmiehet neuvottelevat omien ammattialojensa työntekijöiden kanssa valiokuntien kokoonpanosta ja tekevät esitykset hallitukselle, joka nimittää jäsenet.

Kokouksen jälkeen keskusteltiin yliopistossa meneillään olevasta muiden kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien laajasta selvitystyöstä, ja etenkin siitä, mitä se tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa meidän kaikkien työtehtäviin ja sijoittumiseen.

Helena J.

Soke ja lomarahavapaat

Soke-hanke ja lomarahavapaat ovat puhuttaneet viime viikkoina ja ansaitusti. Molemmat isoja asioita meille arjessamme ja työssämme.

Soke on yliopiston pakkorako, johon olemme joutuneet Sipilän hallituksen leikkausten johdosta. Hallitus jäädytti yliopistojen indeksit ja teki vielä leikkauksia päälle. Lisäksi hallitus odottaa yliopistojen muuttavan toimintaansa tavoilla, jotka eivät mielestämme ole lainkaan paras mahdollinen tapa edistää tiedettä, koulutusta ja Suomen tulevaisuutta. Erityistä painetta juuri meihin luovat opetusministerin käsitykset siitä, että yliopistoissa on liian paljon meitä, tuki- ja hallintoväkeä. Soken lähtökohtana ei ole hallintoväen vähentäminen, vaan selviytyminen siitä tosiasiasta, että valtio ei anna meille rahaa toteuttaa yliopiston toimintaa sillä tavalla kuin me parhaaksi näemme. Yliopistolta uupuu nyt miljoonia euroja palkkojemme maksuun.

Me ammattiliittona teemme kaikkemme, jotta a) valtiojohto ymmärtäisi yliopistojen tilannetta ja toimintavaihtoehtojen järkevyyttä paremmin, ja b) jotta tällaiset ulkoa annetut pakkoraot hoidetaan yliopistossa parhaalla mahdollisella tavalla ja sekä työntekijöitä, lakeja että yleistä viisautta ymmärtäen. Tämä työ on tietysti arjessa melko näkymätöntä; se tapahtuu YT-pöydässä, soke-työryhmässä, pääluottamusmiehen Riskin kanssa koko ajan käymissä neuvotteluissa ja niin edelleen.

Neuvottelu – näkymätöntä työtä

Liitolla ei Suomessa voi olla hirveän paljon vaikutusvaltaa tällaisessa tilanteessa. Me voimme ryhtyä voimatoimiin, mutta se kohdistuu väistämättä ensisijaisesti yliopistoa vastaan, ja vaikutus valtionjohtoon jää hyvin vähäiseksi. Valtionjohtoon kannattaa yrittää vaikuttaa ensisijaisesti omien kontaktiverkostojen kautta. Ryhtykää poliittisesti aktiiviseksi, vaatikaa kannattamaltanne puolueelta toimia sivistyksen pelastamiseksi.

Voimatoimien sijaan toistaiseksi neuvottelemme aktiivisesti kaikesta, mistä neuvotteleminen on mahdollista. YT:llä on paha kaiku sanana, mutta sekä me että oma yliopistomme pyrkii tekemään sitä niin hyvässä hengessä, kuin tällaisessa tilanteessa on mahdollista. Meillä YT ei tähtää henkilöstön irtisanomisiin, ja olemme maankuuluja siitä tällä hetkellä.

”Palkallinen lomautus” tai melkein

Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on tästä hyvä esimerkki. Yliopiston henkilöstöjohto kovasti toivoo, että kaikki, joille se mitenkään olisi mahdollista, vaihtaisivat lomarahojaan vapaaksi, edes vaikka viikon verran. Me olemme luvanneet tukea pyyntöä. Jos me muu henkilöstö tekisimme tämän kaikki, luovuttaisimme yliopistolle yli puolitoista miljoonaa euroa ansaitsemiamme pakkkarahoja. Se on iso summa, ja jokaiselle meistä se lomaviikon palkka on myös iso summa. Mutta niin on myöskin yliopiston hätä. Jos yliopisto ei löydä säästökohteita, se joutuu tekemään muita toimia, esimerkiksi heivaamaan määräaikaisia pihalle ja pitämään rekrytointikieltoja yllä, pahimmillaan se joutuisi lomauttamaan meidät.

Lomarahavapaata voi pitää tällaisten vaihtoehtona. Normaalitilanteessa en missään tapauksessa suosittelisi tällaista lahjaa, mutta nyt on kyseessä käytännössä työn kasautumisen ja lomautuksen palkallinen vaihtoehto. Uskon vakaasti, ettei tiedeyhteisön kohtaama arvostuksen ja rahoituksen puute voi olla pysyvä olotila. Missään tapauksessa en tule omalta osaltani sallimaan sitä, että meistä säästäminen jäisi pysyväksi olotilaksi. 90-luvun virhettä ei päästetä toistumaan, silloin kärsimme laman hetkellisistä säästötoimista vuosikymmenen ajan, ja vieläkin. Me emme myöskään säästä toisten puolesta, säästöön saavat osallistua aivan kaikki. Siitä pidän huolen sekä yliopiston hallituksen jäsenenä että sopimusneuvottelupöydissä.

Lomarahavapaan kuuluu näkyä

Lomarahavapaista vielä: Olen kuullut esimiehistä, joiden mielestä lomarahavapaita ei kuuluisi pitää, sillä ”Suomi nousee työllä, ei lomailulla”. Väärin. Suomi nousee sillä, että ihmisillä on rahaa, ja aikaa kuluttaa sitä, ja investoida. Jos pidämme ylimääräisiä lomia, niiden on _tarkoitus_ näkyä yliopiston arjessa. Ylimääräinen poissaolo, oli se lomarahavapaa taikka lomautus, näkyy työn tuloksessa, työtä tehdään silloin vähemmän ja ovet ovat pitempään kiinni. Koska kukaan meistä ei ole ylimääräinen, ja jokainen meistä tekee jo niin paljon työtä kuin normaalin työaikamme puitteissa on mahdollista.

Älkää ylittäkö itseänne, sillä silloin rima vain nousee. Tehkää hyvää työtä, tehkää se hyvällä ajalla, huolellisesti ja sillä varmuudella, jonka vain me yliopiston ammattilaiset osaamme. Sillä Suomi nousee lamasta.

 

Mats Kommonen

TYHY PJ

Luottamusmiehet 2016-2017

Turun yliopiston henkilökuntayhdistys TYHY ry. valitsi vaalikokouksessa 9.12.2015  kaksivuotiskaudelle 1.1.2016-31.12.2017 luottamusmiehet seuraavasti:

pääluottamusmies Ann-Mari Hirvonen, varapääluottamusmies Tarja Virta

luottamusmies          varaluottamusmies
ATK
Mats Kommonen       Eeva Andelmin
hallinto- ja toimisto
Kati Eteläkoski         Minna Ketola
Sanna Kuusjärvi        Leena Henderson
Anne Saarenpää       Anneli Lehtimäki

Tarja Virta                 Heli Törmänen

kirjasto

tarvittaessa ota yhteys pääluottamusmieheen tai varapääluottamusmieheen

laboratorio

Katja Sampalahti       Anu Hirvensalo

tekninen ja muut

Airi Siltala

Kaikille menestystä tehtävässään näinä haasteellisina aikoina!

Sihteeri Helena J.

Yhdistyksellä uusi toimitila

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksellä on uusi toimitila ihan yliopiston kampusalueella, osoitteessa Joukahaisenkatu 1. Jouduimme luopumaan aiemmasta toimitilasta, koska koko rakennus meni remonttiin.

Järjestämme uudessa tilassa avointen ovien päivän vähän myöhemmin keväällä, ilmoitetaan siitä erikseen sähköpostitse ja nettisivulla.

 

 

Varapuheenjohtajan kuulumisia

Laadunhallintaa ja profiloitumista

Yliopistoilta vaaditaan jatkuvaa uudistumista ja kehittämistä sekä korkeamman laadun tuottamista entistä pienemmillä resursseilla. Hallinto on ollut erityisen huomion kohteena, mutta ovat osansa saaneet myös professorien ”lomakuukaudet”. TY:ssä on mm. viety läpi mittava kehittämisprojekti HalRake-hankkeen muodossa. Sekään ei taida riittää, sillä valtakunnan hallituksen mukaan yliopistojen hallintoa on vähennettävä, päällekkäisyyksiä poistettava, sekä perustettava palvelukeskuksia. Kuulostaako tutulta?

Laadunhallintajärjestelmää on terävöitettävä

Yliopistojen on kehitettävä toimintansa laatua ja arvioitava sitä säännöllisesti. Turun yliopistossa viime vuonna suoritettu laadun auditointi on osittain uusittava seuraavien kahden vuoden sisällä. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää yliopiston laadunhallintajärjestelmän kokonaisuuteen ja näkyvyyteen. Viestinnän ja laatupäällikön johdolla yhteistyössä tiedekuntien kanssa onkin jo lähdetty pohtimaan miten näkyvyyttä voidaan lisätä ja terävöittää nettisivuillamme. Laatujärjestelmä on paitsi tunnettava yliopiston sisällä, siitä on myös viestittävä ulkopuolisille partnereillemme. Laatuyhteyshenkilöiden asemaa ja tehtäväkuvaa on tarkoitus myös kehittää.

Profilointi on tämän päivän trendi

Valtakunnallisesti on menossa myös Suomen yliopistot Unifi ry:n aloitteesta profilointihanke, jonka työskentelyn pohjalta julkaistiin eri alojen rakenteellisen kehittämisen ja profiloinnin raportteja. Tavoitteena on yliopistojen välinen yhteistyö laajasti siten, että keskitetään alan osaamista entistä harvempiin yksikköihin, eli kaikkea ei kannata tutkia ja opettaa jokaisessa yliopistossa. Yliopistojen rehtorit ovat halunneet olla asiassa aloitteellisia, ettei kehittämistä tulla sanelemaan ulkopuolisten taholta. Konkreettisia yhteistyöneuvotteluja käydään mm. TY:n ja ÅA:n välillä. Tavoitteena on lisätä joidenkin alojen ristiinopiskelua ja poistaa opetuksen päällekkäisyyksiä. Yhtenä konkreettisena ajatuksena on perustaa yhteisiä kansainvälisiä, englanninkielisiä maisteriohjelmia, jolloin vastaavaa ohjelmaa ei tarvittaisi sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen osaamista voidaan kehittää suosittelemalla kurssien suorittamista naapuriyliopistossa, jolloin kurssien määrää voidaan vähentää, kun samaa kurssia ei tarvitse luennoida molemmissa yliopistoissa.

Valtakunnallisesti suunnitellaan esim. kauppatieteellisellä alalla yhteisesti tuotettua, muiden alojen opiskelijoille suunnattua liiketalousosaamisen kokonaisuutta. Yhteisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia suunnitellaan verkko-opetuksena kaikkien saataville. Miten kävikään Virtuaaliyliopiston – eikö tätä jo kerran suunniteltu, mutta lopulta vedettiin resurssit pois yhteisellä päätöksellä? Kielten opetuksessa suunnitellaan mittavia profilointeja yliopistojen kesken, joilla pyritään turvaamaan vieraiden kielten opetuksen ja opettajakoulutuksen tulevaisuus. Huolestuttavaa onkin, että kielten opiskelun kirjo on peruskoulussa ja lukiossa romahtanut. Saammeko jatkossa enää yliopistoihin riittävän määrän kielten opiskelusta kiinnostuneita hakijoita?

Toteutus vähenevillä resursseilla

Mikään näistä suunnitelmista tuskin tulee onnistumaan ilman hallintohenkilökunnan panosta, jota tullaan tarvitsemaan mm. opintojen järjestelyissä sekä opiskelijoiden ohjauksessa, vastaavuuksien hyväksymisprosesseissa tai verkkosivujen laatimisessa ja tiedottamisessa yleensä. Puhumattakaan yhä suuremmista vaatimuksista tietojärjestelmille ja verkko-opetuksen tuelle, joihin tarvitaan ammattitaitoista tukihenkilöstöä. Mikäli hallinto- ja tukipalvelut joutuvat taas myllerryksen ja leikkausten kohteeksi, herää kysymys, kenen tehtäväkuvaan tukipalvelut ja kehittäminen jatkossa kuuluvat. Opetus- ja tutkimushenkilökuntako sen kaiken ehtii samalla, kun suorittavat perustehtäviään: korkeatasoista, kansainvälisesti vaikuttavaa tutkimusta ja laadukasta opetusta? Ulkoa ostetut palvelut eivät aina sovellu yliopistomaailmaan. Palvelujen kilpailuttaminen ja tarpeiden kartoittaminen sekä yhteydenpito palvelujen tuottajiin vaativat myös oman työpanoksensa. Siksi tarvitsemme edelleen kehittämismyönteistä yhteishenkeä, jonka avulla voimme olla tekemässä entistä laadukkaampaa tulevaisuuden yliopistoa. Meidän asiantuntemuksemme palvelujen kehittämisessä on korvaamatonta. Tavoitteemme on ylläpitää korkeatasoista yliopistolaitostamme, jossa sekä henkilöstö että opiskelijat saavat tarvitsemiaan palveluita ja pystyvät selviytymään arjen tehtävistään. Jokaisella tulee olla oikeus tehdä sitä työtä, jota osaa ja johon pystyy sitoutumaan. Siksi meitä tukipalvelujen henkilöitä tarvitaan jatkossakin yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Hyvää kesää ja positiivista akkujenlatauslomaa kaikille!
Leena Henderson
TYHY:n vpj.