Archive for month: heinäkuu, 2015

Laadunhallintaa ja profiloitumista

Yliopistoilta vaaditaan jatkuvaa uudistumista ja kehittämistä sekä korkeamman laadun tuottamista entistä pienemmillä resursseilla. Hallinto on ollut erityisen huomion kohteena, mutta ovat osansa saaneet myös professorien ”lomakuukaudet”. TY:ssä on mm. viety läpi mittava kehittämisprojekti HalRake-hankkeen muodossa. Sekään ei taida riittää, sillä valtakunnan hallituksen mukaan yliopistojen hallintoa on vähennettävä, päällekkäisyyksiä poistettava, sekä perustettava palvelukeskuksia. Kuulostaako tutulta?

Laadunhallintajärjestelmää on terävöitettävä

Yliopistojen on kehitettävä toimintansa laatua ja arvioitava sitä säännöllisesti. Turun yliopistossa viime vuonna suoritettu laadun auditointi on osittain uusittava seuraavien kahden vuoden sisällä. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää yliopiston laadunhallintajärjestelmän kokonaisuuteen ja näkyvyyteen. Viestinnän ja laatupäällikön johdolla yhteistyössä tiedekuntien kanssa onkin jo lähdetty pohtimaan miten näkyvyyttä voidaan lisätä ja terävöittää nettisivuillamme. Laatujärjestelmä on paitsi tunnettava yliopiston sisällä, siitä on myös viestittävä ulkopuolisille partnereillemme. Laatuyhteyshenkilöiden asemaa ja tehtäväkuvaa on tarkoitus myös kehittää.

Profilointi on tämän päivän trendi

Valtakunnallisesti on menossa myös Suomen yliopistot Unifi ry:n aloitteesta profilointihanke, jonka työskentelyn pohjalta julkaistiin eri alojen rakenteellisen kehittämisen ja profiloinnin raportteja. Tavoitteena on yliopistojen välinen yhteistyö laajasti siten, että keskitetään alan osaamista entistä harvempiin yksikköihin, eli kaikkea ei kannata tutkia ja opettaa jokaisessa yliopistossa. Yliopistojen rehtorit ovat halunneet olla asiassa aloitteellisia, ettei kehittämistä tulla sanelemaan ulkopuolisten taholta. Konkreettisia yhteistyöneuvotteluja käydään mm. TY:n ja ÅA:n välillä. Tavoitteena on lisätä joidenkin alojen ristiinopiskelua ja poistaa opetuksen päällekkäisyyksiä. Yhtenä konkreettisena ajatuksena on perustaa yhteisiä kansainvälisiä, englanninkielisiä maisteriohjelmia, jolloin vastaavaa ohjelmaa ei tarvittaisi sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen osaamista voidaan kehittää suosittelemalla kurssien suorittamista naapuriyliopistossa, jolloin kurssien määrää voidaan vähentää, kun samaa kurssia ei tarvitse luennoida molemmissa yliopistoissa.

Valtakunnallisesti suunnitellaan esim. kauppatieteellisellä alalla yhteisesti tuotettua, muiden alojen opiskelijoille suunnattua liiketalousosaamisen kokonaisuutta. Yhteisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia suunnitellaan verkko-opetuksena kaikkien saataville. Miten kävikään Virtuaaliyliopiston – eikö tätä jo kerran suunniteltu, mutta lopulta vedettiin resurssit pois yhteisellä päätöksellä? Kielten opetuksessa suunnitellaan mittavia profilointeja yliopistojen kesken, joilla pyritään turvaamaan vieraiden kielten opetuksen ja opettajakoulutuksen tulevaisuus. Huolestuttavaa onkin, että kielten opiskelun kirjo on peruskoulussa ja lukiossa romahtanut. Saammeko jatkossa enää yliopistoihin riittävän määrän kielten opiskelusta kiinnostuneita hakijoita?

Toteutus vähenevillä resursseilla

Mikään näistä suunnitelmista tuskin tulee onnistumaan ilman hallintohenkilökunnan panosta, jota tullaan tarvitsemaan mm. opintojen järjestelyissä sekä opiskelijoiden ohjauksessa, vastaavuuksien hyväksymisprosesseissa tai verkkosivujen laatimisessa ja tiedottamisessa yleensä. Puhumattakaan yhä suuremmista vaatimuksista tietojärjestelmille ja verkko-opetuksen tuelle, joihin tarvitaan ammattitaitoista tukihenkilöstöä. Mikäli hallinto- ja tukipalvelut joutuvat taas myllerryksen ja leikkausten kohteeksi, herää kysymys, kenen tehtäväkuvaan tukipalvelut ja kehittäminen jatkossa kuuluvat. Opetus- ja tutkimushenkilökuntako sen kaiken ehtii samalla, kun suorittavat perustehtäviään: korkeatasoista, kansainvälisesti vaikuttavaa tutkimusta ja laadukasta opetusta? Ulkoa ostetut palvelut eivät aina sovellu yliopistomaailmaan. Palvelujen kilpailuttaminen ja tarpeiden kartoittaminen sekä yhteydenpito palvelujen tuottajiin vaativat myös oman työpanoksensa. Siksi tarvitsemme edelleen kehittämismyönteistä yhteishenkeä, jonka avulla voimme olla tekemässä entistä laadukkaampaa tulevaisuuden yliopistoa. Meidän asiantuntemuksemme palvelujen kehittämisessä on korvaamatonta. Tavoitteemme on ylläpitää korkeatasoista yliopistolaitostamme, jossa sekä henkilöstö että opiskelijat saavat tarvitsemiaan palveluita ja pystyvät selviytymään arjen tehtävistään. Jokaisella tulee olla oikeus tehdä sitä työtä, jota osaa ja johon pystyy sitoutumaan. Siksi meitä tukipalvelujen henkilöitä tarvitaan jatkossakin yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Hyvää kesää ja positiivista akkujenlatauslomaa kaikille!
Leena Henderson
TYHY:n vpj.